Mua hieman jännittää postata tätä..
Ja haluan sanoa heti alkuun, että tämän tekstin tarkoitus ei ole arvostella, vähätellä tai asettaa vastakkain korkeasti koulutettuja ammattilaisia ja kokemuksellista ymmärrystä.
Tarkoitus on lisätä ymmärrystä siitä, että ihmisyyden syvimmät kerrokset eivät aina avaudu pelkällä teorialla -ja että moni, joka ei ole saanut ”oppimatkastaan” todistusta, stipendejä tai edes kiitosta, kantaa mukanaan valtavan arvokasta, eheyttävää sekä parantavaa valoa ja viisautta, jota tää maailma tarvitsee tänä päivänä enemmän kuin koskaan.
Kokemuksellisuus ja koulutus yhdessä täydentävät ja vahvistavat toisiaan.
Kaksi täysin eri asiaa
Tämä aihe on elänyt mun sisällä pitkään, ja nyt tuntuu oikealta hetkeltä avata sitä, sillä törmäsin somessa tämän kaltaiseen ajatukseen:
“Ethän menisi leikkauttamaan polveasi kenellekään muulle kuin kirurgille, niin miksi menisit hoidattamaan mieltäsikään muulle kuin ammattilaiselle, jonka pätevyys perustuu tutkintoon?”
Kaksi täysin eri asiaa.
Kun puhutaan näkyvistä kehon kerroksista, jotka ovat pahasti rikki -tarvitaan usein kirurgin taitoa.
Kun puhutaan näkymättömistä ihmisyyden kerroksista, mielestä, hermostosta ja kokemuksen tasolla syntyneistä haavoista -tarvitaan jotain ihan muuta:
- kokemuksellisuutta
- läsnäolon taitoa
- kykyä nähdä ihminen pintaa syvemmälle
- myötätuntoa
- sydämen viisautta
- vakautta ja turvaa
Ja kyllä, myös ymmärrystä siitä, miten hermosto, mieli ja keho toimii -sekä kehittyy ja muovautuu.
Ihmisyyden sisäiset kerrokset ovat aina kokemuksellisia
Haluan avata ensin, mitä tarkoitan kokemuksellisuudella -elämän kokemusten lisäksi.
Ehkä se on lyhyesti elämän kokemusten synnyttämien kerrosten kuorimista ja paluuta takaisin ”ytimeen” eli itseen.
Kehomme ja aistimme rakentavat kokemuksellista maailmaa jo ennen syntymää.
Kohdussa oleva vauva ei tunne tunteita samalla tavalla kuin aikuinen, mutta vauvan hermosto alkaa jo kohdussa ollessaan tallentaa kokemuksia syvälle alitajuntaan: rytmejä, ääniä, äidin hermostosta lähtöisin olevaa turvallisuutta, turvattomuutta, jännittyneisyyttä, yli- tai alivirittyneisyyttä, yhteyttä, erillisyyttä..
Kokemuksellisuus on siis tuntemista ennen tunteiden syntymistä ja sanoittamista.
Se on hermoston tapa oppia maailmaa ennen kuin mieli on edes olemassa. Ja siellä on myös monen turvattomuuden ja arvottomuuden juuret.
Mutta yhtälailla siellä on myös ihmisyyden ydin, joka oli meissä jo ennenkuin aloimme kasvaa kokemustemme muovaamana. Ihmisyyden ydin on täynnä viattomuutta, rauhaa, rakkautta, iloa, unelmia, onnellisuutta, yksilöllisiä vahvuuksia ja kykyjä sekä potentiaalia vaikka jos mihin.
Ytimessä on myös valo -ja parantava voima, joka voi auttaa ”sytyttämään liekin” myös toisessa.
Ja juuri siksi kokemuksellisuus on välttämätöntä koulutuksen rinnalla. Koska nämä kerrokset – sekä ihmisyyden haavat, varjot ja valo – syntyvät kokemuksen tasolla, ei ajattelun tasolla. Niihin ei pääse käsiksi pelkällä teorialla, koska ne eivät ole syntyneet teorian maailmassa.
Yhteys ytimeen ja kokemukselliseen itseen heikkenee elämän matkan varrella, kun kognitiiviset taidot kehittyvät ja ympäristö – koulujärjestelmä, kasvatus, yhteiskunta – alkaa palkita ajattelua enemmän kuin tuntemista.
Kun aikuisena huomaamme olevamme ”hukassa”, ehkä uupumuksen, masennuksen, sydänsurujen tai muiden elämän kriisien kautta, voimme lähteä etsimään uudelleen itseämme ja palata kerrosten läpi takaisin ytimeen.
Se on syväluotaava oppimatka takaisin omaan itseen.
Siihen, joka ei ehkä ole koskaan saanut olla totta, koska opimme selviytymään – emme elämään.
Kun ihminen hakee apua väärästä paikasta
Koulutuksellinen osaaminen on välttämätöntä mm. silloin, kun ihminen on vakavasti traumatisoitunut, sairastunut, täysin irtaantunut itsestään ja todellisuudesta.
Silloin hän tarvitsee lääketieteellistä, psykiatrista tai erityistason psykoterapeuttista hoitoa. Se on selvä. Eikä siinä ole mitään hävettävää.
Mutta kun puhutaan siitä enemmistöstä -valtavasta joukosta ihmisiä, jotka eivät oikeasti ole ”rikki”, ei edes sairaita -eikä irtaantuneita todellisuudesta, vaan he ovat ainoastaan hukassa itseltään..
..jonka vuoksi he kokevat uupumusta, masennusta, ahdistusta, ihmissuhdehaasteita, terveysongelmia, kipuja, elämän kriisejä ja hallinnan tunteen katoamista..
He tarvitsevat oppaakseen ihmisen, joka näkee heidät❤️
Ei aina ihmistä, joka yrittää korjata heitä.
Näen tätä valitettavan paljon työssäni terveydenhuollossa ja aivan kaikkialla
Monet ihmiset luottavat terveydenhuoltoon, lääketieteeseen ja korkeimmin koulutettujen apuun, onhan mieleemme syötetty uskomus, että kaikki muu on ”vaihtoehtoista” tai humpuukia.
Lisäksi yhteiskuntamme ja sen monet järkimielen tasolla operoivat ihmiset ihannoi, arvostaa ja palkitsee vain koulutusjärjestelmän tarjoamaa koulutusta ja osaamista, joka (on toki tärkeää ja tarpeellista! -en sitä sano) myös selitettävissä miksi näin, vaikkei aina täysin ymmärrettävissä.
Suurinosa terveydenhuollon pariin ajautuneista ihmisistä ei kuitenkaan tule koskaan parantumaan, kokemaan turvaa, syvää rauhaa ja onnellisuutta -tai edes saamaan elämäänsä järjestykseen.
Koska he eivät osaa hakea apua oikeasta paikasta.
Juurisyyt ja ratkaisut on pintaa syvemmällä, siellä minne voi olla hemmetin vaikeaa nähdä! Ei näkyvissä oireissa, joita on helpompi tutkia ja hoitaa.
Ja se ei ole ammattilaisen tai ihmisen itsensä vika. ”Vaihtoehtoisen”, luonnollisen ja alkuperäisen vaikuttavuutta ei vielä täysin tunnisteta. Mutta onneksi koko ajan enemmän.
Moni uupunut, masentunut ja ahdistunut ihminen on vain kuormittunut ympäristöstä ja tukahdutetuista tunteista, ylisukupolvisesti haavoittunut, irti kehostaan ja tunteistaan – eksyksissä itseltään.
Nämä on myös monien terveyshaasteiden, kipujen ja kehon oireiden juurisyitä.
Se, mikä tällaista ihmistä auttaa parhaiten– on kohtaamisen taito, jossa on läsnä myötätunto, hyväksyntä, rakkaus, turva ja kyky nähdä ihminen pintaa syvemmältä. Kyky esittää oikeita kysymyksiä niin, että ihminen voi oivaltaa, ymmärtää, vapautua tunteista ja ”parantaa itse itsensä”.
Tarvitaan siis kohtaamisen taitoa, joka syntyy usein myös kokemuksellisuudesta.
Aliarvioitu kokemuksellisuus?
Koska sitä ei voi opiskella yliopistossa.
Koska siitä jaeta arvosanoja tai stipendejä.
Koska sitä ei voi mitata. Ei analysoida, eikä aina edes selittää (vaikka kovasti nyt yritänkin).
Sen sijaan siihen tarvitaan usein hemmetin pitkää, vaativaa ja vaikeaa oppimatkaa omaan itseen, tunteisiin, menneisyyteen, ylisukupolvisuuteen ja ihmisyyteen. Jopa omaan sielun historiaan ja elämään.
Se on oppimatka, joka tehdään usein yksin. Ilman aikataulua, ilman oppikirjaa, ilman ohjattua tuntia. Ja juuri siksi se on jotain mikä palkitsee ihmistä enemmän, kuin nimi lehdessä ja todistus seinällä.
Kokemuksellisuus ei ole parempaa kuin koulutus.
Se on vain eri taso ihmisyyden ymmärtämisessä.
Paras tuki syntyy usein näiden kahden yhdistelmästä.
Ihminen voi kohdata toisen vain sillä syvyydellä, jolla on kohdannut itsensä
Korkein koulutus ei tee kenestäkään automaattisesti pätevää kohtaamaan ihmistä. Tai edes itseään.
Se, että esimerkiksi terapiakoulutukseen kuuluu käydä terapiassa itsekin, ei vielä ole matka syvälle.
Varsinkaan, jos elämä ei ole koskaan repinyt auki niitä kerroksia, joita toisissa pitäisi osata nähdä.
Ihmisen kohtaaminen on taito, jota ei opita luennoilla. Se opitaan kokemalla -ja elämällä.
Sydämen viisaus on eheyttävämpää kuin kirjaviisaus
Uskallan väittää – perustuen omaan kokemukseen ja ymmärrykseen. Ehkä avaan vielä joissain teksteissä kokemuksiani siitä, kuinka olen itse kokenut eri alojen ammattilaisia auttamistyössään ja mennyt myös pahasti mehtään..
Sydämen viisaus – eli kokemuksellisuus on eheyttävämpää kuin kirjaviisaus.
Moni ammattilainenkin on itse kulkenut läpi vaikeiden kokemusten ja juuri se tekee heistä vaikuttavia. Mutta kaikki ei ole. Eikä se tee ihmisestä huonompaa tai parempaa.
Eheytymisessä on kyse siitä, että ihminen palaa takaisin ytimeen -yhteyteen omaan itseen. Ja sinne pääsee usein vain sen ihmisen opastuksella, joka on kulkenut saman matkan itse.
Kirjaviisaus ymmärtää asiat järkimielellä -kokemuksellisuus tuntee ja ymmärtää ne syvemmin.
Ihminen eheytyy siellä, missä hermosto saa uuden kokemuksen — ei siellä, missä mieli saa uuden ajatuksen.
Traumat, tunnelukot ja hermoston suojamekanismit eivät ole syntyneet ajattelun tasolla, vaan kokemuksen tasolla. Siksi niitä ei voi purkaa pelkällä teorialla.
Ja ehkä tärkeintä….
Ihmisyys ei ole tutkinto
Se on matka.
Ja usein juuri se, joka on kulkenut sen matkan itse, näkee toisen syvemmin kuin se, joka on lukenut siitä kirjoista.
Ja joskus – usein – juuri se, joka on itse kulkenut läpi pimeyden ja noussut varjoista valoihin, voi olla pätevin sytyttämään valon toiselle.
Ninnu Talks – Täällä puhutaan ihmisyydestä, ei titteleistä.
..vaikka niitäkin tarvitaan! Ja minäkin opiskelen koko ajan lisää.
Intohimona ihmisyys ja syvempi ymmärrys!
Psykofyysinen energiaterapia ja FeminineYin ohjaus on kokonaisvaltaista työskentelyä kehon, mielen, tunteiden ja energioiden tasoilla.
Yhdistettynä holistiseen valmennukseen (lifecoaching), maanläheisiin henkisyyden oppeihin sekä sairaanhoitajan ammattitaitoon somaattiselta sekä psykiatriselta puolelta -unohtamatta oman elämän oppimatkaa- olen luonut kokonaan uudenlaisen tavan auttaa sinua eheytymään, parantumaan, menestymään ja kirjoittamaan elämällesi uudenlaista tarinaa. Sinulle, joka olet valmis menemään syvälle ja kohtaamaan itsesi.
Ota yhteyttä: niina@ninnucoaching.fi
